Tänään leivoin rippijuhlien pikkuleivät. Päätin luottaa tuttuun ja turvalliseen.

1681342.jpg

Minun makumaailmassani nämä edustavat täydellisyyttä. Ihan tavallisia muropikkuleipiä. Mutta tämä nimenomainen resepti on vanha, monta sukupolvea suvussa kulkenut. Sain reseptin aikanaan mammaltani, jonka kahvipöydästä aina löytyi näitä, oli juhla tai arki. Mutta vielä rakkaammiksi nämä muodostuivat silloin kun mammalta reseptiä pyysin. Resepti on peräisin moster Lydialta, en valitettavasti muista oliko Lydia mammani täti, vai isotäti. Joka tapauksessa hänellä oli jonkinlainen konditoria tai kahvila, ja hän on reseptin kehittänyt.
Minua kiehtoo näissä pikkuleivissä, paitsi se että ne edustavat lapsuuden muistoja, myös se että niillä on oma tarinansa. =)



EDIT:     Ohjetta on kyselty muutaman kerran, joten laitan tähän vähän yksinkertaistetun version, jota itsekin yleensä käytän.

1/2  kg     voita
1/4  kg      sokeria
3 pientä tai 2 isoa munaa
2 tl      leivinjauhetta
600 g      hienoja vehnäjauhoja
3 tl      vaniljasokeria

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Lisää munat yksitellen, hyvin vatkaten.
3. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi.
4. Pursota isolla tyllalla renkaita leivinpaperille.
5. Paista 200 asteessa n. 7 - 8 min.


MAKOISIA LEIVONTAHETKIÄ!   =)